IV Itsevaltius, barokki, rokokoo
1. Itsevaltiuden aika
-Vakiinnutti asemansa 1600-luvulla. Taustalla mm. löytöretket.
-Hallitsijoiden ympärille kansallisvaltiot.
Ominaista keskitetty hallinto, valtionkirkko, kansallinen armeija, valtion ohjaama rahatalous.
-Siirtyminen perintökuninkuuteen vahvisti hallitsijoiden asemia.
-Näkemys: kuningas oli vastuussa Jumalalle - ei kansalle.
-Itsevaltiutta puoltavia näkemyksiä.
-Jean Bodin: valtio säätää lait, turvaa järjestyksen ja rauhan. Valtio kaiken yläpuolella.
-Macchiavelli, Thomas Hobbes (1588-1679), Leviathan 1651. TH itsevaltiuden teoreetikko. Kuninkaan
-Näkemys: kuningas oli vastuussa Jumalalle - ei kansalle.
-Itsevaltiutta puoltavia näkemyksiä.
-Jean Bodin: valtio säätää lait, turvaa järjestyksen ja rauhan. Valtio kaiken yläpuolella.
-Macchiavelli, Thomas Hobbes (1588-1679), Leviathan 1651. TH itsevaltiuden teoreetikko. Kuninkaan
vallan oltava absoluuttista sekasorron välttämiseksi.-John Locke (1632-1704) pohja perustuslailliselle ajattelulle. Vallasta sopimus kansan ja hallitsijan välille.
-Kuninkaan itsevaltiuden esikuvana Ranskan hovi 1600-l, Aurinkokuningas Ludvig XIV (1638-1715)
Taide alistettiin yksinvaltiuden palvelukseen.
-Ranska johtava maailmanvalta.
-Versaillesista esikuva. Muodostui hallinnon ja hovielämän keskukseksi.
-Etiketti tärkeää, korosti kuninkaan arvovaltaa. Hovietiketistä muotoutui pohja eurooppalaiselle
-Ranska johtava maailmanvalta.
-Versaillesista esikuva. Muodostui hallinnon ja hovielämän keskukseksi.
-Etiketti tärkeää, korosti kuninkaan arvovaltaa. Hovietiketistä muotoutui pohja eurooppalaiselle
käytöskulttuurille.
2. Barokki
-1600 –luvulta 1700-luvulle barokin aikakausi. Paavien ja yksinvaltiaiden tyylisuunta.
-Alkuperä katolisessa kirkossa Roomassa. (vastauskonpuhdistus)
-Näkyi selvimmin maalaus- ja rakennustaiteessa (Versailles) sekä musiikissa(Vivaldi, Hänel, Bach)
2. Barokki
-1600 –luvulta 1700-luvulle barokin aikakausi. Paavien ja yksinvaltiaiden tyylisuunta.
-Alkuperä katolisessa kirkossa Roomassa. (vastauskonpuhdistus)
-Näkyi selvimmin maalaus- ja rakennustaiteessa (Versailles) sekä musiikissa(Vivaldi, Hänel, Bach)
ja kirjallisuudessa (Moliere).
- Vetosi näkö- ja kuuloaistiin.
-Ylenpalttisuus, runsaus, rehevyys, koukeroisuus, ja vastakohdat ominaisia.
- Elämä/kuolema, dramaattisuus, illuusiot, pyrkiminen kokonaistaideteokseen, kierteiset pylväät, musta-kulta
-Tyypillistä barokkitaidetta: Giovanni Lorenzo Bernini, Francesco Borromini, Diego Velazquez, Paul Rubens, Van Dyck, Rembrandt.
-Alankomaisen taiteen kultakausi 1600-luvulla.
3. Rokokoo
-Syntyi vastapainoksi barokille
-Painopiste luontoon, kevyisiin aistinautintoihin. Rokokoo näkyi: pukeutuminen, naamiaiset, käytöstavat.
-Tunnusomaista vaaleat pastellisävyt, koristekuviot . Oli tyypillisimmillään sisustuksessa ja koristeissa.
-Musiikkiin tuli kevyt viihteellisyys.
-Jäi lyhytikäiseksi. Tilalle uusklassismi, jonka aiheet antiikista.
-Alankomaisen taiteen kultakausi 1600-luvulla.
3. Rokokoo
-Syntyi vastapainoksi barokille
-Painopiste luontoon, kevyisiin aistinautintoihin. Rokokoo näkyi: pukeutuminen, naamiaiset, käytöstavat.
-Tunnusomaista vaaleat pastellisävyt, koristekuviot . Oli tyypillisimmillään sisustuksessa ja koristeissa.
-Musiikkiin tuli kevyt viihteellisyys.
-Jäi lyhytikäiseksi. Tilalle uusklassismi, jonka aiheet antiikista.
Miniessee
Renesanssi sytyi Italiassa uuden ajan murroksen aikakaudella (1400-1700). Renesanssi yhdisti uuden ajan ja antiikin perinteet. Aito renesanssi-ihminen oli yleisnero ja kykeni suuriin saavutuksiin monilla aloilla.Renesanssin taiteen lähtökohtana oli antiikki ja taiteessa tuli kuvata todellisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti