II Keskiajan yhtenäiskulttuuri 500-1500
1. KESKIAIKA
-keskiajan alkamisen ajankohtana pidetään
-Rooman valtakunnan jakoa (395)
- Kristinuskon nousua (380 viralliseksi uskonnoksi)
- Konstantinopolin tuloa kristikunnan pääkaupungiksi
Keskiajan alkamisen ajankohtana pidetään
- Rooman valtakunnan jakoa.
- Kristinuskon nousua.
- Konstantinopolin tuloa kristikunnan pääkaupungiksi.
- Länsi-Rooman häviämistä.
- Ateenan filosofikoulun sulkemista.
1.1. Yleistä
- Roomasta periytyvä kulttuuri ja yhteiskunnan instituutiot (esim. kirkko, hallinto, opetus) sulautuivat keskiajalla germaaniseen Eurooppaan.
-Sydänkeskiaika merkittävä kausi länsieurooppalaisen kulttuurin synnyssä. Taustalla: uuden ajattelun ja kulttuurin nousu, islamilaisen maailman vaikutteet.
- Luonteenomaista yhtenäiskulttuuri (latina + kirkko + läänilaitos + ammattikuntalaitos) Länsi-Euroopassa.
- Kilpailijoiksi paavit ja keisarit.
- Läänityslaitosten heikentävä vaikutus (Kaarle Suuri).
- Vähäinen kansallistunne. Syy: säädyt (1.aatelisto, 2.papisto, 3. porvaristo&talonpojat=verot
- Keskiajan lopulla sekä säädyt että ylikansallinen kirkko heikkenivät. Seuraus:kuninkaiden valta kasvoi, alkoi kehittyä kansallisvaltioita
1.2. Bysantti n. 400-1453 (Länsi-Rooma)
- Antiikin ja keskiajan yhdistelmä. Säilytti antiikin perinteen ja Rooman "idean".
- Suojasi ja levitti kristillisyyttä.
- Kesti noin tuhat vuotta Rooman kahtiajakautumisesta vuoteen 1453.
- Luonteenomaista yhtenäiskulttuuri (latina + kirkko + läänilaitos + ammattikuntalaitos) Länsi-Euroopassa.
- Kilpailijoiksi paavit ja keisarit.
- Läänityslaitosten heikentävä vaikutus (Kaarle Suuri).
- Vähäinen kansallistunne. Syy: säädyt (1.aatelisto, 2.papisto, 3. porvaristo&talonpojat=verot
- Keskiajan lopulla sekä säädyt että ylikansallinen kirkko heikkenivät. Seuraus:kuninkaiden valta kasvoi, alkoi kehittyä kansallisvaltioita
1.2. Bysantti n. 400-1453 (Länsi-Rooma)
- Antiikin ja keskiajan yhdistelmä. Säilytti antiikin perinteen ja Rooman "idean".
- Suojasi ja levitti kristillisyyttä.
- Kesti noin tuhat vuotta Rooman kahtiajakautumisesta vuoteen 1453.
-Bysantin perusta
- Rooman hallinto ja lait
- hellenistinen kulttuuri
- kreikan kieli
- ortodoksinen uskonto
1.2.1. Bysantin henkinen kulttuuri
- Merkittävin saavutus Corpus Iuris Civilis –lakikokoelma.
- Hagia Sofia sekä muita kirkkorakennustaiteen helmiä.
- Kuvataiteessa ikonit luonteenomaisia.
- 700-luvulla kuvariita, kuvainraastajat vastaan kuvien kannattajat.
- Taiteessa noudatettiin tiettyjä sääntöjä
- Usko henkiin, yliluonnollisuuteen, mystiikkaan
- Sydänkeskiajalla Bysantti ja Länsi-Eurooppa vieraantuivat toisistaan yhä kauemmaksi
1.2.2. Bysantin loppu
- Bysantti heikkeni
1.2.1. Bysantin henkinen kulttuuri
- Merkittävin saavutus Corpus Iuris Civilis –lakikokoelma.
- Hagia Sofia sekä muita kirkkorakennustaiteen helmiä.
- Kuvataiteessa ikonit luonteenomaisia.
- 700-luvulla kuvariita, kuvainraastajat vastaan kuvien kannattajat.
- Taiteessa noudatettiin tiettyjä sääntöjä
- Usko henkiin, yliluonnollisuuteen, mystiikkaan
- Sydänkeskiajalla Bysantti ja Länsi-Eurooppa vieraantuivat toisistaan yhä kauemmaksi
1.2.2. Bysantin loppu
- Bysantti heikkeni
1. Turkkilaiskansojen ahdisteluun.
2. Konstantinopolin ryöstöön. (ristiretkeläiset 1204)
3. Kauppamahdin menetykseen Välimeren alueella venetsialaisille.
- Turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin 1453. --> Bysantin tuhatvuotinen historia päättyy
- Vaikutus Balkanin suuntaan ja pohjoiseen.
- Kyrillisten kirjainten synty.
- Ortodoksisuuden leviäminen Venäjälle.
- Bysanttilaisuus vaikutti mm. karjalaisten rakentamiseen. Bysanttilainen taide elää ortodoksisessa kirkkotaiteessa edelleen.
2. Keskiajan Eurooppa
- Kaarle Suuri (euroopan isä) (768 – 814) frankkilaisroomalaisen keisarikunnan keisariksi v.800 paavin siunaamana
Saavutukset:
- Koululaitoksen organisointi, luku- ja kirjoitustaito
2. Konstantinopolin ryöstöön. (ristiretkeläiset 1204)
3. Kauppamahdin menetykseen Välimeren alueella venetsialaisille.
- Turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin 1453. --> Bysantin tuhatvuotinen historia päättyy
- Vaikutus Balkanin suuntaan ja pohjoiseen.
- Kyrillisten kirjainten synty.
- Ortodoksisuuden leviäminen Venäjälle.
- Bysanttilaisuus vaikutti mm. karjalaisten rakentamiseen. Bysanttilainen taide elää ortodoksisessa kirkkotaiteessa edelleen.
2. Keskiajan Eurooppa
- Kaarle Suuri (euroopan isä) (768 – 814) frankkilaisroomalaisen keisarikunnan keisariksi v.800 paavin siunaamana
Saavutukset:
- Koululaitoksen organisointi, luku- ja kirjoitustaito
- Antiikin käsikirjoitusten etsintä ja kopiointi luostareissa: munkit, nunnat.
- Latinankielen elvyttäminen
- Uusi kirjaintyyppi, pienaakkosten synty. (VERSAALI --> minuskeli)
- Latinankielen elvyttäminen
- Uusi kirjaintyyppi, pienaakkosten synty. (VERSAALI --> minuskeli)
-kirkko uskoi säätyjärjestelmän olevan jumalan tahto
2.1. Luostarilaitos
- Luostarit olivat keskiajalla henkisen elämän tyyssijoja. Euroopan luostarimalli: Benediktus Nursialainen. Monte Cassino v. 529
- Suurin merkitys eurooppalaiselle kulttuurille käsikirjoitusten kopiointi ja opettaminen (antiikki).
- Uusia munkkiveljistöjä alkoi syntyä 1100-luvulta: esim. fransiskaanit (köyhyyslupaus, laupeudentyö) ja dominikaanit (opettaminen, harhaoppien vastustaminen).
2.2. Opetus
- Koulujen ensisijainen tehtävä oli palvella kirkkoa.
- Kaupunkien, kaupan ja talouden kasvaessa tarpeet muuttuivat àkaupunkikouluja.
- Monet oppineet halusivat tieteen harjoittamisen irti kirkosta à yliopistot (universitas), joilla itsehallinto.
* 4 tiedekuntaa
*Bologna, Pariisi, Cambridge, Oxford, Toulouse, Salamanca, Padova, Uppsala.
- Uuden tiedon hankkiminen ei ollut tärkeää. Ajateltiin, että kaikki tärkeä tieto oli jo kerätty.
- Teologinen tiedekunta opillinen keskus.
- Yliopistojen välityksellä ajan paras tietämys levisi eri puolille Eurooppaa.
- Kirkolla oma oikeus, kanoninen laki. Oli katolisen kirkko-oikeuden perusta.
- Toisinajattelijoiden (kerettiläisten) vainoaminen.
- Inkvisition perustaminen 1200-luvulla.
- Pannat (kirkonkiroukset) ja kirkollisten toimitusten kieltäminen painostuskeinoja.
2.3. Keskiajan kristillinen sivistys
- Kristinusko keskiajan henkistä kulttuuria hallitseva aate
- Vaikutteita kreikkalaisroomalaisesta sivistyksestä. Teatterin tilalle uskonnollisia näytelmiä.
- Keskiajan kulttuuri oli yhtenäiskulttuuria.
- Kirkolla poliittinen, henkinen ja maallinen valta.
- Kirkon maallinen valta huipussaan ristiretkien aikana.
- Opetus kirkon vastuulla 500-luvulta alkaen.
- Paavin kuuria merkittävänä hallintovirastona.
2.4. Keskiajan taide
1) Aiheet uskonnollisia. Pyhimykset, Raamatun henkilöt tärkeitä.
2) Taiteen tehtävänä oli saada ihminen ajattelemaan tuonpuoleista.
3) Realistinen kuvaaminen ei ollut oleellista (vrt. antiikki)
---> taiteesta tuli symbolista.
4) Ei perspektiiviä tai syvyysvaikutelmaa.
5) Arvoperspektiivi. = tärkeät henkilöt muita suurempia.
2.5. Arkkitehtuuri
- Kirkkorakennukset merkittävimpiä rakennustaiteen saavutuksia.
- Kertoivat kirkon mahdista keskiajalla
- Romaaninen kirkkoarkkitehtuuri 1000-1100-luvulla. Linnamaista. Vaikutteita antiikista, esim. pyörökaaret.
- Sydänkeskiajalla goottilainen, gotiikka, goottilaiset katedraalit. Tyypillistä pilarit, hlvikaaret, lasimaalaukset.
- Historiallinen aitous ja yksilölliset piirteet eivät olleet Raamatun tapahtumista kertovissa maalauksissa tärkeitä.
2.6. Islamin vaikutus
- Perustaja: profeetta Muhammed Islamin nopea laajentuminen Euroopan tuntumaan. Muslimivaltio oli keskiajalla moniuskontoinen.
- Aineksia sivistykseen hellenismistä Bysantin ja Persian välityksellä, jotka säilyttivät antiikin perintöä. Tähtitiede, lääketiede ja matematiikka edistyksellisistä verrattuna Eurooppaan.
- Bagdad keskus, Cordoba Espanjassa, Palermo Sisiliassa.
http://bit.lyl/1ofKFdN
2.7. Ristiretket
- Ajoittuivat 1100-1200-luvuille. Pyhiinvaeltajat halusivat vahvistaa uskoaan käymällä pyhissä paikoissa.
- Tavoitteena turvata pyhiinvaeltajien reitti, myöhemmin poliittisia tarkoitusperiä.
- Pyhimyskultti apuna kristinuskon levittämisessä. (reliikit=pyhäinjäännökset)
- Kirkon tuki sotimiselle. Retkistä muodostui ryöstöretkiä.
- Kulttuurivaikutteet levisivät molempiin suuntiin.
http://bit.ly/1x7iaPi
ristiretkien seuraukset
1) Eri uskontokuntien välit kiristyivät.
- Retkien raakuus järkytti molemia osapuolia.
- Kielteinen kuva islaminuskoisista levisi laajalle Eurooppaan ja muokkasi ihmisten käsityksiä.
2) Huono menestys heikensi katolisen kirkon ja paavin arvovaltaa.
3) Aneiden ja pyhäinjäännöstön merkitys kasvoi.
4) Kauppa- ja kulttuuriyhteydet vilkastuivat.
5) Ihmisten tietämys muista kansoista lisääntyi
2.8.Pelkojen aikakausi
- Pelättiin turkkilaisia (Konstantinopoli 1453). Ruttoa (1347-50).
- Kristillinen maailmankuva alkoi murtua.
- Paholaisen pelko.
- Kirkko legitimoi noituuden 1484.
- Maailmanlopun ja kuoleman pelko ylimmillään 1400-1500- taitteessa.
- Paavinvalta kriisiin 1300-luvulla. 1378 (-->1415) kaksi paavia, toinen Avignoniin, toinen Roomaan (Euroopan tuki).
2.9. Ritarikulttuuri
- Ritarisäätyyn hyväksytyt aateliset, yleistä Ranskassa.
- Naisen kunnioittaminen, köyhien ja lasten suojelu, uskonnon puolustaminen.
- Runous, kiertelevät trubaduurit.
- Heraldiikka, turnajaiset, ritarikunnat mukaan myöhäiskeskiajalla.
2.1. Luostarilaitos
- Luostarit olivat keskiajalla henkisen elämän tyyssijoja. Euroopan luostarimalli: Benediktus Nursialainen. Monte Cassino v. 529
- Suurin merkitys eurooppalaiselle kulttuurille käsikirjoitusten kopiointi ja opettaminen (antiikki).
- Uusia munkkiveljistöjä alkoi syntyä 1100-luvulta: esim. fransiskaanit (köyhyyslupaus, laupeudentyö) ja dominikaanit (opettaminen, harhaoppien vastustaminen).
2.2. Opetus
- Koulujen ensisijainen tehtävä oli palvella kirkkoa.
- Kaupunkien, kaupan ja talouden kasvaessa tarpeet muuttuivat àkaupunkikouluja.
- Monet oppineet halusivat tieteen harjoittamisen irti kirkosta à yliopistot (universitas), joilla itsehallinto.
* 4 tiedekuntaa
*Bologna, Pariisi, Cambridge, Oxford, Toulouse, Salamanca, Padova, Uppsala.
- Uuden tiedon hankkiminen ei ollut tärkeää. Ajateltiin, että kaikki tärkeä tieto oli jo kerätty.
- Teologinen tiedekunta opillinen keskus.
- Yliopistojen välityksellä ajan paras tietämys levisi eri puolille Eurooppaa.
- Kirkolla oma oikeus, kanoninen laki. Oli katolisen kirkko-oikeuden perusta.
- Toisinajattelijoiden (kerettiläisten) vainoaminen.
- Inkvisition perustaminen 1200-luvulla.
- Pannat (kirkonkiroukset) ja kirkollisten toimitusten kieltäminen painostuskeinoja.
2.3. Keskiajan kristillinen sivistys
- Kristinusko keskiajan henkistä kulttuuria hallitseva aate
- Vaikutteita kreikkalaisroomalaisesta sivistyksestä. Teatterin tilalle uskonnollisia näytelmiä.
- Keskiajan kulttuuri oli yhtenäiskulttuuria.
- Kirkolla poliittinen, henkinen ja maallinen valta.
- Kirkon maallinen valta huipussaan ristiretkien aikana.
- Opetus kirkon vastuulla 500-luvulta alkaen.
- Paavin kuuria merkittävänä hallintovirastona.
2.4. Keskiajan taide
1) Aiheet uskonnollisia. Pyhimykset, Raamatun henkilöt tärkeitä.
2) Taiteen tehtävänä oli saada ihminen ajattelemaan tuonpuoleista.
3) Realistinen kuvaaminen ei ollut oleellista (vrt. antiikki)
---> taiteesta tuli symbolista.
4) Ei perspektiiviä tai syvyysvaikutelmaa.
5) Arvoperspektiivi. = tärkeät henkilöt muita suurempia.
2.5. Arkkitehtuuri
- Kirkkorakennukset merkittävimpiä rakennustaiteen saavutuksia.
- Kertoivat kirkon mahdista keskiajalla
- Romaaninen kirkkoarkkitehtuuri 1000-1100-luvulla. Linnamaista. Vaikutteita antiikista, esim. pyörökaaret.
- Sydänkeskiajalla goottilainen, gotiikka, goottilaiset katedraalit. Tyypillistä pilarit, hlvikaaret, lasimaalaukset.
- Historiallinen aitous ja yksilölliset piirteet eivät olleet Raamatun tapahtumista kertovissa maalauksissa tärkeitä.
2.6. Islamin vaikutus
- Perustaja: profeetta Muhammed Islamin nopea laajentuminen Euroopan tuntumaan. Muslimivaltio oli keskiajalla moniuskontoinen.
- Aineksia sivistykseen hellenismistä Bysantin ja Persian välityksellä, jotka säilyttivät antiikin perintöä. Tähtitiede, lääketiede ja matematiikka edistyksellisistä verrattuna Eurooppaan.
- Bagdad keskus, Cordoba Espanjassa, Palermo Sisiliassa.
http://bit.lyl/1ofKFdN
2.7. Ristiretket
- Ajoittuivat 1100-1200-luvuille. Pyhiinvaeltajat halusivat vahvistaa uskoaan käymällä pyhissä paikoissa.
- Tavoitteena turvata pyhiinvaeltajien reitti, myöhemmin poliittisia tarkoitusperiä.
- Pyhimyskultti apuna kristinuskon levittämisessä. (reliikit=pyhäinjäännökset)
- Kirkon tuki sotimiselle. Retkistä muodostui ryöstöretkiä.
- Kulttuurivaikutteet levisivät molempiin suuntiin.
http://bit.ly/1x7iaPi
ristiretkien seuraukset
1) Eri uskontokuntien välit kiristyivät.
- Retkien raakuus järkytti molemia osapuolia.
- Kielteinen kuva islaminuskoisista levisi laajalle Eurooppaan ja muokkasi ihmisten käsityksiä.
2) Huono menestys heikensi katolisen kirkon ja paavin arvovaltaa.
3) Aneiden ja pyhäinjäännöstön merkitys kasvoi.
4) Kauppa- ja kulttuuriyhteydet vilkastuivat.
5) Ihmisten tietämys muista kansoista lisääntyi
2.8.Pelkojen aikakausi
- Pelättiin turkkilaisia (Konstantinopoli 1453). Ruttoa (1347-50).
- Kristillinen maailmankuva alkoi murtua.
- Paholaisen pelko.
- Kirkko legitimoi noituuden 1484.
- Maailmanlopun ja kuoleman pelko ylimmillään 1400-1500- taitteessa.
- Paavinvalta kriisiin 1300-luvulla. 1378 (-->1415) kaksi paavia, toinen Avignoniin, toinen Roomaan (Euroopan tuki).
2.9. Ritarikulttuuri
- Ritarisäätyyn hyväksytyt aateliset, yleistä Ranskassa.
- Naisen kunnioittaminen, köyhien ja lasten suojelu, uskonnon puolustaminen.
- Runous, kiertelevät trubaduurit.
- Heraldiikka, turnajaiset, ritarikunnat mukaan myöhäiskeskiajalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti