I Antiikin aika

I Antiikin aika

1.Mitä antiikilla tarkoitetaan

- Välimeren alueella vaikuttanutta kreikkalaisroomalaista kulttuuria.
- Merkitys jälkimaailmalle: Euroopan sivistyksellinen pohja luotiin antiikin aikana (ajattelu, filosofia, tiede, taide, elämäntapa=kulttuuri).
- Kreikan ja Rooman (ja samalla länsimaisen) kulttuurin juuret ovat Mesopotamian korkeakulttuureissa. Kreikkalaiset ja Roomalaiset kehittivät saamiaan vaikutteita eteenpäin.

2. Antiikin Kreikka
2.1. Kaupunkivaltiot = kaupunki + ympäröivä maaseutu
- Kaupunkivaltiot alkoivat kehittyä 800 – 600 eKr. Merkittävimmät Ateena, Sparta.
- Kaupunkivaltion hallitseminen = politiikkaa (kaupunki=polis)
- Kulttuuri yhdisti eri kaupunkivaltioita.(mm. mytologia, tarusto
- Kreikan kulttuuri kukoistuksen aika ns. klassisen Kreikan aikakausi.
-Nopea väestönkasvu ja sodat aiheuttivat siirtolaisuutta. Seuraus: kreikkalainen sivistys levisi laajalle Mustalle merelle, Ranskaan ja Vähään Aasiaan.
-Kreikan kulttuuri kukoistukseen 400-luvulla ekr. persialaissotien jälkeen --> ns. klassisen kreikan aikakausi 480-330 ekr.
-Ateena johtoasemassa spartaan nähden koko klassisen kulta-ajan.

2.2. Antiikin Kreikan demokratia
- Demokratia (=kansanvalta), syntyi Ateenassa. Kreikassa myös yksinvaltaa eli tyranniaa, harvainvaltaa eli oligarkiaa.
- Ateenan demokratia koski vapaita kansalaisia, miehiä, ei naisia tai orjia.
- Asiat käsiteltiin kansankokouksissa, jolle 500:n neuvosto esitteli asiat.
- Virat jaettiin arpomalla. Kansantuomioistuimet jakoivat oikeutta (jäseniä 201-1501).
- demokratia (=kansanvalta), syntyi Ateenassa. Kreikassa myös yksinvaltaa ] tyranniaa, harvainvaltaa ]. oligarkiaa. Ateena kansainvaltaan 500-luvulla ekr
- Ateenan demokratia koski vapaita kansalaisia, miehiä. Ei muukalaisia, naisia tai orjia.
-Asiat käsiteltiin kansankokouksissa, jolle 500:n neuvosto esitteli asiat. Puhe- ja esiintymistaito tärkeää.
-virat jaettiin arpomalla. Kansantuomioistuimet jakoivat oikeutta (201-1501)
-Ateena kansain valtaan 500-luvulla eKr


2.3. Uskonto
- Runonlaulajien ylläpitämää suullista perinnettä. Ei papistoa, pyhiä kirjoituksia, ei toisenuskoisten vainoamista.
- Jumalat asuivat Olympos-vuorella. Inhimillisiä piirteitä, ohjailivat ihmisten elämää. Olympolaiset jumalat olivat kreikkalaisen ylhäisön jumalia. (dionyysinen, olympolainen)
- Ihmiset saattoivat vaikuttaa jumaliin - suututtaa tai lepyttää.
- Jumalat liittyivät jokapäiväiseen elämään. Paljon juhlia jumalien kunniaksi.
- Delfoi ja Olympia merkittäviä uskonnollisia keskuksia
- Delfoi: oraakkeli Pythia. Jumalien uskottiin ilmaisevan tahtonsa oraakkelien välityksellä.
- Olympialaiset (776 eKr.alkaen. Zeus)
- Uskonnon merkitys olympialaisissa suuri. Myös kulttuurisia "lajeja".
- Naisilla ei pääsyä kisoihin.
- Jumalten lisäksi heeroksia (=sankareita).. Olivat jumalten ja ihmisten välissä (esim. Herakles, Theseus) . Kyvykkyys jumalallista alkuperää.

2.4. Kirjallisuus ja näytelmät
- Runonlaulajat välittivät uskonnollista perinnettä jumalien ja sankarien teoista eteenpäin.
- Homeros (?) tunnteuin runonlaulaja
- Ilias ja Odysseia – eurooppalaisen kirjallisuuden alku. Kertoo Troijan sodasta ja Odysseuksen retkistä. Alkuperä edelleen arvoitus.
- Eeposten merkitys:
   -yhdistivät kreikkalaisia
   -loivat moraalin ja uskonnollisen elämän pohjan.
Näytelmät
- Ateenasta näytelmätaiteen keskus 400-luvulla eKr.
- Lajit: tragedia ja komedia (myytit, moraaliset valinnat) ja komedia (yhteiskunnalliset aiheet)
- Tarinoiden moraalinen ja kasvattava vaikutus tärkeää
-Teemoina usein kohtalon uhmaaminen ja jumalten kosto
- Näytelmän pohjana Dionysos-juhla.
- Vain miehet näyttelivät.
- Ateenasta näytelmätaiteen keskus 400-luvulla ekr
http://bit.ly/1wfr6CC

Aiskhylos (n.525-456 eKr.) Murhenäytelmien tekijä, draaman kehittäjä. Kuvasi kamppailua jumalten tahtoa vastaan, josta seurasi jumalten kosto.
Sofokles (496-406 eKr.) Suosituin. Kirjoitti tragedioita. Ihminen joutuu tuhoon taistellessaan kohtaloaan vastaan
Euripides (480-406 eKr.) Tragediaa, sankarit surkeita ja alhaisia, totuuksien kyseenalaistaminen.
Aristofanes (445-385 eKr.) Päivänpolitiikkaa, komedioita, rahvaanomaisia, yleisön suosio.

2.5. Taide
- Antiikin Kreikan kuvanveisto on vaikuttanut merkittävällä tavalla länsimäiseen taiteeseen ja kulttuuriin.
- Kreikassa kuvataidetta ei erotettu käsityöstä.
- Parhaiten ovat säilyneet veistokset ja rakennukset.
- Alkuperäiset kirkkaat värit ovat kuluneet pois.
- Pronssiveistokset yleisiä. Säilyneet roomalaisten välityksellä, vain marmorikopioina.
http://bit.ly/1wjwHql

2.5.1. Antiikin taiteen kaudet
1.Arkaainen 700-480 eKr. ominasita jäykkyys, siluettimaisuus.

2.Klassinen 480-330 eKr.  ominaista ihanteellinen todellisuus
kuvassa on kiekonheittäjä. Veistos on kopio. Alkuperäisen teki Myron 400-luvulla eaa.
3.Hellenistinen 330 – 30 eKr.  ominaista mahtipontisuus, realismi
Medicin Vinos. Veistos on parhaiten säilynyt koipio 100 tai 200-luvulla eaa.

2.6. Arkkitehtuuri
- Merkittävät julkiset rakennukset, kuten temppelit ja teatterit, sijoitettiin keskusaukion eli agoran ympärille. Esim Ateena/Pathenon.
- Rakennukset yksinkertaisia, mutta matemaattisesti ja optisesti nerokkaita. Lopputulos aina harmoninen.
- Pylväät, palkistot ja päätykolmiot rakennusten peruselementtejä. Pylvästyylit syntyivät klassisella kaudella. Pylvästyylit: doorilainen, joonialainen, korinttilainen.
- Rakennukset koristeltiin maalauksin ja veistoksin.
- Klassiselta kaudelta lähtien kaupungit suunniteltiin ruutukaavan mukaisiksi.

- Kuvanveisto vaikuttanut vahvasti Euroopan taiteen kehitykseen.
- Pronssiveistokset yleisiä. Säilyneet roomalaisten välityksellä, vain marmorikopioina
- Patsaat olivat värikkäitä. Vrt. nykykäsitys antiikin patsaiden kauneudesta (marmorinvalkoisuus).
- Taiteilijan ammatti ei ollut arvostettu, olivat käsityölä

2.7. Filosofia
- Antiikin aikana filosofia tarkoitti kaikkea tieteellistä toimintaa.
- Uskonto ei estänyt järkiperäistä ajattelua.
- Eri teorioita maailmankaikkeudesta. Luonnonfilosofeilla
- Sofisteilla, viisauden opettajilla huomio luonnosta ihmiseen.