TEHTÄVÄT

Selvitä, miten antiikin ajan demokratia toimi (lyhyt yhteenveto ja verkkolähde.) Omin sanoin esseemuotoon.

Vain vapaat täysi-ikäiset Ateenalaiset miehet saivat osallistua äänestykseen. Verrattuina muihin sen ajan valtioihin suurin osa kansasta sai osallistua poliittiseen päätöksen tekoon. Ateenan äänioikeutetuilla oli enemmän  vaikutusvaltaa kuin nykydemokratiassa. Se johtui siitä, että Ateenan demokratia oli suoraa kansanvaltaa joten kaikki äänioikeutetut saivat äänestää lakiehdotuksista. Valtiomies Solonia pidetään Ateenan demokratian isänä. Ateenan demokratian viimeisteli Kleisthenes antamalla kaikille vapaille miehille yhtäläiset oikeudet.

http://historianet.fi/kysy-meilta/oliko-ateenan-demokratia-demokraattista


RYHMÄTYÖ
1) Elämä ja taide kuuluvat yhteeen
- en tunne
-Miten luetettavina historian lähteinä mielestäsi voidaan pitää kreikkalaisia vaasimaalauksia?
Ihan luetettavana.

2) Mitä on - miksi näin? Kreikan tieteen perustaa
-Mitä kreikkalaisen tieteen periaatteita myös nykypäivän tiede toteuttaa?
Käsitys maan pallon muotoisuudesta
-Miten kreikkalainen koulu korosti ja juurrutti kreikkalaisuutta oppilaisiin?
Koulussa opetettiin lukemaan ja kirjoittamaan. Jotkut oppilaat osasivat myös kreikkalaiset runokokoelmat Iliaan ja Odysseian.

3) Kreikkalaisten jumalmaailma

4) Kreikkalaisten kirjallisuus


5) Kreikkalainen teatteri

DOKUMENTTITEHTÄVÄ

1.Miten kirkkoisä Augustinus suhtatutuu ajatukseen lapsen viattomuudesta?
Hänen mielestään lapset ovat myös syntisiä.

2.Minkä laisia argumenttejä Tuomas Akvinolainen käyttää todistaessaan Jumalan olemassa oloa?
-Täytyy olla jotain, joka on kaikkien olioiden olemisen, hyvyyden ja kaikkien muiden täydellisyyden syy.
- On olemassa ensimmäinen vaikuttava syy eli Jumala
- Jumala on älyllinen olio, jonka kautta kaikki luonnon oliot ovat suuntautuneita kohteisiinsa.
- Kaikki oliot eivät ole ainoastaan mahdollisia vaan on olemassa jotain, jonka olemassaolo on välttämätöntä ja siitä puhutaan Jumalana.

3.Miksi keisari Henrik IV vaati paavia luopumaan tehtävästään?
- Paavi ei ollut koskaan hoitanut mitään kirkon tehtävää tekemättä siitä sekasorron lähteeksi ja kristityille kiroukseksi.

4.Miten Bathin leski käsittelee kristillistä avioetiikkaa?


5. Miten runo eroaa keskiajalle usein tyypillisestä uskonnishenkisestä runosta?
-http://bit.ly/1yLFNRs

ITSENÄINEN TIEDONHAKU TEHTÄVÄ

1. Selvitä, mitä tarkoittavat a) uusiaika b) humanismi c) selvitä tärkeitä humanisteja (2-3) ja esimerkit heidän teoksistaan (tekijä, teoksen nimi, julk. vuosi). Perustele valintasi.

2. Silvitä renessanssin ajan tärkeitä taiteilijoita ja esittele lyhyesti heidän teoksiaan. Laita kuvia ja kuviin tervittavat tiedot (tekijä, teoksen nimi, julk. vuosi). 3-5 kpl. Perustele valintasi.

3. Mitä a) renessanssi on b) miksi ja missä se sai alkunsa c) millaisia vaikutuksia sillä oli eurooppalaiseen kulttuurin.

1a) Uudella ajalla tarkoitetaa useinmiten ajanjaksoa 1400-1500- luvuilta nykypäivään. Se on yksi kolmesta perinteisestä eurooppalaisen historiankirjoituksen käyttämästä aikakaudesta. Uuden ajna rajapyykkeinä pidetään ensimmäsitä löytöretkeä (1492 Kristoffer Kolumbus) ja uskonpuhdistusta.


1b) Humanismi on länsimaissa renesannsin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus. Humanismiksi alettiin kutsua 1800-luvun lopulla kutsua keskiajan ja uuden ajan taiteessa syntynyttä, antiikin sivistysihanteeseen perustuvaa inhimillisyyttä korostavaa suuntausta.

1c)

2.

3a) Tyylikausi taiteissa, Kulttuurin muutos joka tapahtui kun keskiajalta siirryttiin uuteen aikaan. Samanaikaisesti tapahtunutta asenteiden ja ajattelutavan muutosta.

b) Syntyyn ei ole selvää syytä.

c)


TUTKIMUSTEHTÄVÄ

3. 1. Hän käytti niihin paljon rahaa ja kirjoja oli yli 800 sataa.
    2. Antiikin aika
    3. Hän antoi muiden lainata kirjojaan.

5.  1.On kartettava teennäisyyttä sillä sillä se on karuinta ja vaarallisinta
     2.

6.  1. samettikengät, naiset käytti hanskoja
     2. Ulkonäköön

7.  1.. Hän valitsi hyvät alaiset
     2.  ymmärtävät kaiken omilla aivoillaan,  ymmärtävät kun asia selitetään, loput eivät saa selityksistäkään selvää.
     3. Ajattelee enemmän ruhtinasta kuin tseään.

8.  1. Hän osasi kaikkea.

Arvosanan muodostuminen

1. VÄLIKOE 28.10 JA TUNTIESSEE 1/4 ARVOSANASTA:
-oppikirjasta: antikki (luku1). Ajoituksia, käsitteitä, monivalintaa, oikein-väärin-tehtäviä, käsitteiden määrittelyä
-tuntiessee: keskiaika (luku2). Dokumenttitehtäviä. Tehdään konseptille käsin.
-luvut 1 ja 2 eivät tule loppukokeeseen.

2. KURSSIKOE 3/4 ARVOSANASTA
-Sähköinen loppukoe koeviikolla (luvut3-7). Ajoituksia, käsitteitä, monivalintaa, oikein-väärin-väittämiä, käsitteiden määrittelyä

3. TUNTITYÖSKENTELY JA AKTIIVISUUS
-blogitehtävät, kotitehtävät, ryhmä-ja paritytöt, oppimispäiväkirja yms

Oppimispäiväkirja

Olen oppinut antiikista uusia asoita, etenkin uskonnosta sillä minun ryhmäni teki siitä ryhmätyön. Opin myös tunnistamaan antiikin taidetta.

I Antiikin aika

I Antiikin aika

1.Mitä antiikilla tarkoitetaan

- Välimeren alueella vaikuttanutta kreikkalaisroomalaista kulttuuria.
- Merkitys jälkimaailmalle: Euroopan sivistyksellinen pohja luotiin antiikin aikana (ajattelu, filosofia, tiede, taide, elämäntapa=kulttuuri).
- Kreikan ja Rooman (ja samalla länsimaisen) kulttuurin juuret ovat Mesopotamian korkeakulttuureissa. Kreikkalaiset ja Roomalaiset kehittivät saamiaan vaikutteita eteenpäin.

2. Antiikin Kreikka
2.1. Kaupunkivaltiot = kaupunki + ympäröivä maaseutu
- Kaupunkivaltiot alkoivat kehittyä 800 – 600 eKr. Merkittävimmät Ateena, Sparta.
- Kaupunkivaltion hallitseminen = politiikkaa (kaupunki=polis)
- Kulttuuri yhdisti eri kaupunkivaltioita.(mm. mytologia, tarusto
- Kreikan kulttuuri kukoistuksen aika ns. klassisen Kreikan aikakausi.
-Nopea väestönkasvu ja sodat aiheuttivat siirtolaisuutta. Seuraus: kreikkalainen sivistys levisi laajalle Mustalle merelle, Ranskaan ja Vähään Aasiaan.
-Kreikan kulttuuri kukoistukseen 400-luvulla ekr. persialaissotien jälkeen --> ns. klassisen kreikan aikakausi 480-330 ekr.
-Ateena johtoasemassa spartaan nähden koko klassisen kulta-ajan.

2.2. Antiikin Kreikan demokratia
- Demokratia (=kansanvalta), syntyi Ateenassa. Kreikassa myös yksinvaltaa eli tyranniaa, harvainvaltaa eli oligarkiaa.
- Ateenan demokratia koski vapaita kansalaisia, miehiä, ei naisia tai orjia.
- Asiat käsiteltiin kansankokouksissa, jolle 500:n neuvosto esitteli asiat.
- Virat jaettiin arpomalla. Kansantuomioistuimet jakoivat oikeutta (jäseniä 201-1501).
- demokratia (=kansanvalta), syntyi Ateenassa. Kreikassa myös yksinvaltaa ] tyranniaa, harvainvaltaa ]. oligarkiaa. Ateena kansainvaltaan 500-luvulla ekr
- Ateenan demokratia koski vapaita kansalaisia, miehiä. Ei muukalaisia, naisia tai orjia.
-Asiat käsiteltiin kansankokouksissa, jolle 500:n neuvosto esitteli asiat. Puhe- ja esiintymistaito tärkeää.
-virat jaettiin arpomalla. Kansantuomioistuimet jakoivat oikeutta (201-1501)
-Ateena kansain valtaan 500-luvulla eKr


2.3. Uskonto
- Runonlaulajien ylläpitämää suullista perinnettä. Ei papistoa, pyhiä kirjoituksia, ei toisenuskoisten vainoamista.
- Jumalat asuivat Olympos-vuorella. Inhimillisiä piirteitä, ohjailivat ihmisten elämää. Olympolaiset jumalat olivat kreikkalaisen ylhäisön jumalia. (dionyysinen, olympolainen)
- Ihmiset saattoivat vaikuttaa jumaliin - suututtaa tai lepyttää.
- Jumalat liittyivät jokapäiväiseen elämään. Paljon juhlia jumalien kunniaksi.
- Delfoi ja Olympia merkittäviä uskonnollisia keskuksia
- Delfoi: oraakkeli Pythia. Jumalien uskottiin ilmaisevan tahtonsa oraakkelien välityksellä.
- Olympialaiset (776 eKr.alkaen. Zeus)
- Uskonnon merkitys olympialaisissa suuri. Myös kulttuurisia "lajeja".
- Naisilla ei pääsyä kisoihin.
- Jumalten lisäksi heeroksia (=sankareita).. Olivat jumalten ja ihmisten välissä (esim. Herakles, Theseus) . Kyvykkyys jumalallista alkuperää.

2.4. Kirjallisuus ja näytelmät
- Runonlaulajat välittivät uskonnollista perinnettä jumalien ja sankarien teoista eteenpäin.
- Homeros (?) tunnteuin runonlaulaja
- Ilias ja Odysseia – eurooppalaisen kirjallisuuden alku. Kertoo Troijan sodasta ja Odysseuksen retkistä. Alkuperä edelleen arvoitus.
- Eeposten merkitys:
   -yhdistivät kreikkalaisia
   -loivat moraalin ja uskonnollisen elämän pohjan.
Näytelmät
- Ateenasta näytelmätaiteen keskus 400-luvulla eKr.
- Lajit: tragedia ja komedia (myytit, moraaliset valinnat) ja komedia (yhteiskunnalliset aiheet)
- Tarinoiden moraalinen ja kasvattava vaikutus tärkeää
-Teemoina usein kohtalon uhmaaminen ja jumalten kosto
- Näytelmän pohjana Dionysos-juhla.
- Vain miehet näyttelivät.
- Ateenasta näytelmätaiteen keskus 400-luvulla ekr
http://bit.ly/1wfr6CC

Aiskhylos (n.525-456 eKr.) Murhenäytelmien tekijä, draaman kehittäjä. Kuvasi kamppailua jumalten tahtoa vastaan, josta seurasi jumalten kosto.
Sofokles (496-406 eKr.) Suosituin. Kirjoitti tragedioita. Ihminen joutuu tuhoon taistellessaan kohtaloaan vastaan
Euripides (480-406 eKr.) Tragediaa, sankarit surkeita ja alhaisia, totuuksien kyseenalaistaminen.
Aristofanes (445-385 eKr.) Päivänpolitiikkaa, komedioita, rahvaanomaisia, yleisön suosio.

2.5. Taide
- Antiikin Kreikan kuvanveisto on vaikuttanut merkittävällä tavalla länsimäiseen taiteeseen ja kulttuuriin.
- Kreikassa kuvataidetta ei erotettu käsityöstä.
- Parhaiten ovat säilyneet veistokset ja rakennukset.
- Alkuperäiset kirkkaat värit ovat kuluneet pois.
- Pronssiveistokset yleisiä. Säilyneet roomalaisten välityksellä, vain marmorikopioina.
http://bit.ly/1wjwHql

2.5.1. Antiikin taiteen kaudet
1.Arkaainen 700-480 eKr. ominasita jäykkyys, siluettimaisuus.

2.Klassinen 480-330 eKr.  ominaista ihanteellinen todellisuus
kuvassa on kiekonheittäjä. Veistos on kopio. Alkuperäisen teki Myron 400-luvulla eaa.
3.Hellenistinen 330 – 30 eKr.  ominaista mahtipontisuus, realismi
Medicin Vinos. Veistos on parhaiten säilynyt koipio 100 tai 200-luvulla eaa.

2.6. Arkkitehtuuri
- Merkittävät julkiset rakennukset, kuten temppelit ja teatterit, sijoitettiin keskusaukion eli agoran ympärille. Esim Ateena/Pathenon.
- Rakennukset yksinkertaisia, mutta matemaattisesti ja optisesti nerokkaita. Lopputulos aina harmoninen.
- Pylväät, palkistot ja päätykolmiot rakennusten peruselementtejä. Pylvästyylit syntyivät klassisella kaudella. Pylvästyylit: doorilainen, joonialainen, korinttilainen.
- Rakennukset koristeltiin maalauksin ja veistoksin.
- Klassiselta kaudelta lähtien kaupungit suunniteltiin ruutukaavan mukaisiksi.

- Kuvanveisto vaikuttanut vahvasti Euroopan taiteen kehitykseen.
- Pronssiveistokset yleisiä. Säilyneet roomalaisten välityksellä, vain marmorikopioina
- Patsaat olivat värikkäitä. Vrt. nykykäsitys antiikin patsaiden kauneudesta (marmorinvalkoisuus).
- Taiteilijan ammatti ei ollut arvostettu, olivat käsityölä

2.7. Filosofia
- Antiikin aikana filosofia tarkoitti kaikkea tieteellistä toimintaa.
- Uskonto ei estänyt järkiperäistä ajattelua.
- Eri teorioita maailmankaikkeudesta. Luonnonfilosofeilla
- Sofisteilla, viisauden opettajilla huomio luonnosta ihmiseen.

II Keskiajan yhtenäiskulttuuri

II Keskiajan yhtenäiskulttuuri 500-1500

1. KESKIAIKA

-keskiajan alkamisen ajankohtana pidetään

-Rooman valtakunnan jakoa (395)

- Kristinuskon nousua (380 viralliseksi uskonnoksi)

- Konstantinopolin tuloa kristikunnan pääkaupungiksi

Keskiajan alkamisen ajankohtana pidetään
- Rooman valtakunnan jakoa.
- Kristinuskon nousua.
- Konstantinopolin tuloa kristikunnan pääkaupungiksi.
- Länsi-Rooman häviämistä.
- Ateenan filosofikoulun sulkemista.

1.1. Yleistä
- Roomasta periytyvä kulttuuri ja yhteiskunnan instituutiot (esim. kirkko, hallinto, opetus) sulautuivat keskiajalla germaaniseen Eurooppaan.

-Sydänkeskiaika merkittävä kausi länsieurooppalaisen kulttuurin synnyssä. Taustalla: uuden ajattelun ja kulttuurin nousu, islamilaisen maailman vaikutteet.
- Luonteenomaista yhtenäiskulttuuri (latina + kirkko + läänilaitos + ammattikuntalaitos) Länsi-Euroopassa.
- Kilpailijoiksi paavit ja keisarit.
- Läänityslaitosten heikentävä vaikutus (Kaarle Suuri).
- Vähäinen kansallistunne. Syy: säädyt (1.aatelisto, 2.papisto, 3. porvaristo&talonpojat=verot
- Keskiajan lopulla sekä säädyt että ylikansallinen kirkko heikkenivät. Seuraus:kuninkaiden valta kasvoi, alkoi kehittyä kansallisvaltioita

1.2. Bysantti n. 400-1453 (Länsi-Rooma)
- Antiikin ja keskiajan yhdistelmä. Säilytti antiikin perinteen ja Rooman "idean".
- Suojasi ja levitti kristillisyyttä.
- Kesti noin tuhat vuotta Rooman kahtiajakautumisesta vuoteen 1453.

-Bysantin perusta

   - Rooman hallinto ja lait

   - hellenistinen kulttuuri

   - kreikan kieli

   - ortodoksinen uskonto
1.2.1. Bysantin henkinen kulttuuri
- Merkittävin saavutus Corpus Iuris Civilis –lakikokoelma.
- Hagia Sofia sekä muita kirkkorakennustaiteen helmiä.
- Kuvataiteessa ikonit luonteenomaisia.
- 700-luvulla kuvariita, kuvainraastajat vastaan kuvien kannattajat.
- Taiteessa noudatettiin tiettyjä sääntöjä
- Usko henkiin, yliluonnollisuuteen, mystiikkaan
- Sydänkeskiajalla Bysantti ja Länsi-Eurooppa vieraantuivat toisistaan yhä kauemmaksi

1.2.2. Bysantin loppu
- Bysantti heikkeni 

1. Turkkilaiskansojen ahdisteluun.
2. Konstantinopolin ryöstöön.  (ristiretkeläiset 1204)
3. Kauppamahdin menetykseen Välimeren alueella venetsialaisille.
- Turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin 1453. --> Bysantin tuhatvuotinen historia päättyy
- Vaikutus Balkanin suuntaan ja pohjoiseen.
- Kyrillisten kirjainten synty.
- Ortodoksisuuden leviäminen Venäjälle.
- Bysanttilaisuus vaikutti mm. karjalaisten rakentamiseen. Bysanttilainen taide elää ortodoksisessa  kirkkotaiteessa edelleen.

2. Keskiajan Eurooppa
- Kaarle Suuri (euroopan isä) (768 – 814) frankkilaisroomalaisen keisarikunnan keisariksi v.800 paavin siunaamana
Saavutukset:
- Koululaitoksen organisointi, luku- ja kirjoitustaito

- Antiikin käsikirjoitusten etsintä ja kopiointi luostareissa: munkit, nunnat.
- Latinankielen elvyttäminen
- Uusi kirjaintyyppi, pienaakkosten synty. (VERSAALI --> minuskeli)

-kirkko uskoi säätyjärjestelmän olevan jumalan tahto
2.1. Luostarilaitos
- Luostarit olivat keskiajalla henkisen elämän tyyssijoja. Euroopan luostarimalli: Benediktus Nursialainen. Monte Cassino v. 529
- Suurin merkitys eurooppalaiselle kulttuurille käsikirjoitusten kopiointi ja opettaminen (antiikki).
- Uusia munkkiveljistöjä alkoi syntyä 1100-luvulta: esim. fransiskaanit (köyhyyslupaus, laupeudentyö) ja dominikaanit (opettaminen, harhaoppien vastustaminen).

2.2. Opetus
- Koulujen ensisijainen tehtävä oli palvella kirkkoa.
- Kaupunkien, kaupan ja talouden kasvaessa tarpeet muuttuivat àkaupunkikouluja.
- Monet oppineet halusivat tieteen harjoittamisen irti kirkosta à yliopistot (universitas), joilla itsehallinto.
* 4 tiedekuntaa
*Bologna, Pariisi, Cambridge, Oxford, Toulouse, Salamanca, Padova, Uppsala.
- Uuden tiedon hankkiminen ei ollut tärkeää. Ajateltiin, että kaikki tärkeä tieto oli jo kerätty.
- Teologinen tiedekunta opillinen keskus.
- Yliopistojen välityksellä ajan paras tietämys levisi eri puolille Eurooppaa.
- Kirkolla oma oikeus, kanoninen laki. Oli katolisen kirkko-oikeuden perusta.
- Toisinajattelijoiden (kerettiläisten) vainoaminen.
- Inkvisition perustaminen 1200-luvulla.
- Pannat (kirkonkiroukset) ja kirkollisten toimitusten kieltäminen painostuskeinoja.

2.3. Keskiajan kristillinen sivistys
- Kristinusko keskiajan henkistä kulttuuria hallitseva aate
- Vaikutteita kreikkalaisroomalaisesta sivistyksestä. Teatterin tilalle uskonnollisia näytelmiä.
- Keskiajan kulttuuri oli yhtenäiskulttuuria.
- Kirkolla poliittinen, henkinen ja maallinen valta.
- Kirkon maallinen valta huipussaan ristiretkien aikana.
- Opetus kirkon vastuulla 500-luvulta alkaen.
- Paavin kuuria merkittävänä hallintovirastona.

2.4. Keskiajan taide
1) Aiheet uskonnollisia. Pyhimykset, Raamatun henkilöt tärkeitä.
2) Taiteen tehtävänä oli saada ihminen ajattelemaan tuonpuoleista.
3) Realistinen kuvaaminen ei ollut oleellista (vrt. antiikki)
---> taiteesta tuli symbolista.
4) Ei perspektiiviä tai syvyysvaikutelmaa.
5) Arvoperspektiivi. = tärkeät henkilöt muita suurempia.

2.5. Arkkitehtuuri
- Kirkkorakennukset merkittävimpiä rakennustaiteen saavutuksia.
- Kertoivat kirkon mahdista keskiajalla
- Romaaninen kirkkoarkkitehtuuri 1000-1100-luvulla. Linnamaista. Vaikutteita antiikista, esim. pyörökaaret.

- Sydänkeskiajalla goottilainen, gotiikka, goottilaiset katedraalit. Tyypillistä pilarit, hlvikaaret, lasimaalaukset.

- Historiallinen aitous ja yksilölliset piirteet eivät olleet Raamatun tapahtumista kertovissa maalauksissa tärkeitä.

2.6. Islamin vaikutus
- Perustaja: profeetta Muhammed Islamin nopea laajentuminen Euroopan tuntumaan. Muslimivaltio oli keskiajalla moniuskontoinen.
- Aineksia sivistykseen hellenismistä Bysantin ja Persian välityksellä, jotka säilyttivät antiikin perintöä. Tähtitiede, lääketiede ja matematiikka edistyksellisistä verrattuna Eurooppaan.
- Bagdad keskus, Cordoba Espanjassa, Palermo Sisiliassa.
http://bit.lyl/1ofKFdN

2.7. Ristiretket
- Ajoittuivat 1100-1200-luvuille. Pyhiinvaeltajat halusivat vahvistaa uskoaan käymällä pyhissä paikoissa.
- Tavoitteena turvata pyhiinvaeltajien reitti, myöhemmin poliittisia tarkoitusperiä.
- Pyhimyskultti apuna kristinuskon levittämisessä. (reliikit=pyhäinjäännökset)
- Kirkon tuki sotimiselle. Retkistä muodostui ryöstöretkiä.
- Kulttuurivaikutteet levisivät molempiin suuntiin.
http://bit.ly/1x7iaPi

 ristiretkien seuraukset
1) Eri uskontokuntien välit kiristyivät.
- Retkien raakuus järkytti molemia osapuolia.
- Kielteinen kuva islaminuskoisista levisi laajalle Eurooppaan ja muokkasi ihmisten käsityksiä.
2) Huono menestys heikensi katolisen kirkon ja paavin arvovaltaa.
3) Aneiden ja pyhäinjäännöstön merkitys kasvoi.
4) Kauppa- ja kulttuuriyhteydet vilkastuivat.
5) Ihmisten tietämys muista kansoista lisääntyi
2.8.Pelkojen aikakausi

- Pelättiin turkkilaisia (Konstantinopoli 1453). Ruttoa (1347-50).
- Kristillinen maailmankuva alkoi murtua.
- Paholaisen pelko.
- Kirkko legitimoi noituuden 1484.
- Maailmanlopun ja kuoleman pelko ylimmillään 1400-1500- taitteessa.
- Paavinvalta kriisiin 1300-luvulla. 1378 (-->1415) kaksi paavia, toinen Avignoniin, toinen Roomaan (Euroopan tuki).

2.9. Ritarikulttuuri
- Ritarisäätyyn hyväksytyt aateliset, yleistä Ranskassa.
- Naisen kunnioittaminen, köyhien ja lasten suojelu, uskonnon puolustaminen.
- Runous, kiertelevät trubaduurit.
- Heraldiikka, turnajaiset, ritarikunnat mukaan myöhäiskeskiajalla.

III Uuden ajan murros

III UUDEN AJAN MURROS (1400 – 1700)

Keskiajan ja uuden ajan taitteena pidetään:
- Renessanssin nousua 1300-luvulta.
- Konstantinopolin joutumista turkkilaisten käsiin 1453.
- Amerikan löytämistä 1492.
- Uskonpuhdistusta 1500-luvulla.

1.1.Humanismi
= ihmistä ja ihmisyyttä kunnioittava aate.
Korosti:
* Antiikin ajan laajaa tutkimista.
* Ihmisen omaa henkistä kulttuuria.
- Ihanteena antiikin alkuperäislähteiden lukeminen historiassa ja kirjallisuudessa.
- Kunnia, maine ja suuret teot tärkeitä.
- Latina ja kreikan kieli kunniaan.
- Kreikan ja Rooman tarinat haluttiin ottaa käyttöön kasvatuksessa.
- Humanistit edistivät painetun sanan leviämistä kansankielellä.
http://bit.ly/1uEIsed
1.2. Renessanssi
- ”Uudelleensyntyminen”
- Laaja kiinnostus antiikkiin. Kreikan ja Rooman kulttuuri piti synnyttää uudelleen.
- Renessanssi yhdisti uuden ajan ja antiikin perinnön.
- Renessanssin edellytyksenä ristiretkien ja kaukokaupan tuoma vauraus.
- Syntyi Italiassa.
- Italian valtiot liittoon ulkopuolisen uhan vuoksi  poliittinen, taloudellinen menestys.
- Keskiajalle ominaisen yhteisöllisyyden tilalle yksilöllisyys.
- Omat ansiot, persoonallisuus, älyllinen uteliaisuus, kiinnostus maallisiin asioihin ja yksilön kyvykkyys tärkeitä.
- Aito renessanssi-ihminen (uomo universale) oli yleisnero, joka kykeni suuriin saavutuksiin monilla aloilla.

1.3. Renessanssin taide
- Lähtökohtana antiikki. Taiteessa tuli kuvata todellisuutta.
- Arkkitehtuurissa oppia antiikin rakennuksista.
- Taiteilijasta itsestään tuli merkittävä henkilö, vrt. keskiaika.
- Mesenaatit tyypillisiä.
- Renessanssitaide otti käyttöön perspektiivin maalaustaiteessa.
- Tyypillistä kolmiulotteisuus, syvyysvaikutelma, kolmiosommittelu.
- Pyrkimys realismiin. Pyhät olennot saavat inhimillisiä piirteitä.

2. Kirjapainotaito
- Taito Eurooppaan arabien välityksellä.
 -Kirjapainotaidoilla ratkaiseva merkitys uusien ajatusten leviämisessä.
- Lukutaito oli yleistynyt. ---> markkikanat kirjallisuudelle.
- (Gutenberg) 1456 Gutenbergin Raamattu. Irtokirjasimien keksiminen vallankumous --> suurtuotantoon.
- Tekniikka levisi nopeasti eri puolille Eurooppaa.
- Humanisteilta saatiin materiaalia myyntiin.
- Alkuun pääpaino uskonnollisessa kirjallisuudessa, klassikoissa, lakiteoksissa, oppikirjoissa, luonnontieteissä.
 - Muita: kalenterit, tarinat ja romanssit, aapiset, vitsikirjat.

3. Uskonpuhdistus
- Renessanssin uudet aatteet.
- Epäluuloisuus katolista kirkkoa kohtaan voimistui korruption ja rikkauksien keräämisen vuoksi.
- Martti Luther (1483-1546)
- Lutherin ajatukset levisivät laajalle kirjapainotaidon myötä.
- 1521 Luther kirkonkiroukseen, luterilaisuuden synty.
Vaikutus katolisuuteen:
- Anekauppa poistettiin 1500-l.
- Trenton kirkolliskokouksessa kahtiajako 1545-63.
- Paavin ehdoton ylivalta säilytettiin.

3.1. Seurauksia
- Eurooppa jakautui uskonnollisesti.
- Paluu juutalaiskristilliseen ajatteluun.
- Yhteisön korostaminen. Ennen perheelle tai kirkolle kuuluvia tehtäviä valtiolle.
- Uusi ajatus: ihminen riippuvainen Jumalan armosta.
- Kansanopetus käyntiin.
- Mikael Agricola.
- Luterilaisuuden sana ja järki vs. katolisuuden tunne ja kuva.
- Uskonpuhdistus vaikutti tavallisen ihmisen elämään enemmän kuin renessanssi.

4. Tieteen nousu
- Keskiajalla tieto pohjautui Raamattuun ja Aristoteleen oppeihin.
- Löytöretket, kirjapainotaito.
- Ihmisen oman järjen käyttö alkoi korostua.
- Tiede nousi aluksi yliopistojen ulkopuolelta.
- Valtiovallan tieteelliset seurat.
- Museoiden synty.
- Kansainvälinen oppineiden yhteisö alkoi muotoutua.

IV Itsevaltius, barokki, rokokoo

IV Itsevaltius, barokki, rokokoo

1. Itsevaltiuden aika
-Vakiinnutti asemansa 1600-luvulla. Taustalla mm. löytöretket.
-Hallitsijoiden ympärille kansallisvaltiot. 

Ominaista keskitetty hallinto, valtionkirkko, kansallinen armeija, valtion ohjaama rahatalous.

-Siirtyminen perintökuninkuuteen vahvisti hallitsijoiden asemia.
-Näkemys: kuningas oli vastuussa Jumalalle - ei kansalle.

-Itsevaltiutta puoltavia näkemyksiä.
-Jean Bodin: valtio säätää lait, turvaa järjestyksen ja rauhan. Valtio kaiken yläpuolella.
-Macchiavelli, Thomas Hobbes (1588-1679), Leviathan 1651. TH itsevaltiuden teoreetikko. Kuninkaan

vallan oltava absoluuttista sekasorron välttämiseksi.-John Locke (1632-1704) pohja perustuslailliselle ajattelulle. Vallasta sopimus kansan ja hallitsijan välille.

-Kuninkaan itsevaltiuden esikuvana Ranskan hovi 1600-l, Aurinkokuningas Ludvig XIV (1638-1715)

Taide alistettiin yksinvaltiuden palvelukseen.
-Ranska johtava maailmanvalta.
-Versaillesista esikuva. Muodostui hallinnon ja hovielämän keskukseksi.
-Etiketti tärkeää, korosti kuninkaan arvovaltaa. Hovietiketistä muotoutui pohja eurooppalaiselle

käytöskulttuurille.
2. Barokki
-1600 –luvulta 1700-luvulle barokin aikakausi. Paavien ja yksinvaltiaiden tyylisuunta.
-Alkuperä katolisessa kirkossa Roomassa. (vastauskonpuhdistus)
-Näkyi selvimmin maalaus- ja rakennustaiteessa (Versailles) sekä musiikissa(Vivaldi, Hänel, Bach)

 ja kirjallisuudessa (Moliere).

- Vetosi näkö- ja kuuloaistiin.

-Ylenpalttisuus, runsaus, rehevyys, koukeroisuus, ja vastakohdat ominaisia.

- Elämä/kuolema, dramaattisuus, illuusiot, pyrkiminen kokonaistaideteokseen, kierteiset pylväät, musta-kulta

-Tyypillistä barokkitaidetta: Giovanni Lorenzo Bernini, Francesco Borromini, Diego Velazquez, Paul Rubens, Van Dyck, Rembrandt.
-Alankomaisen taiteen kultakausi 1600-luvulla.

3. Rokokoo
-Syntyi vastapainoksi barokille
-Painopiste luontoon, kevyisiin aistinautintoihin. Rokokoo näkyi: pukeutuminen, naamiaiset, käytöstavat.
-Tunnusomaista vaaleat pastellisävyt, koristekuviot . Oli tyypillisimmillään sisustuksessa ja koristeissa.
-Musiikkiin tuli kevyt viihteellisyys.
-Jäi lyhytikäiseksi. Tilalle uusklassismi, jonka aiheet antiikista.

Miniessee

Renesanssi sytyi Italiassa uuden ajan murroksen aikakaudella (1400-1700). Renesanssi yhdisti uuden ajan ja antiikin perinteet. Aito renesanssi-ihminen oli yleisnero ja kykeni suuriin saavutuksiin monilla aloilla.Renesanssin taiteen lähtökohtana oli antiikki ja taiteessa tuli kuvata todellisuutta. 

V Valistus ja vallankumoukset

V Valistus ja vallankumoukset

1. Valistus ja vallankumous
-Yhteiskunnallisten olojen arvostelu alkoi levitä laajalle järjen ja vapauden vaatimusten vuoksi.
-Taustalla luonnontieteen saavutukset ja uusien alueiden tutkiminen.

- Valistus suhtautui kielteisesti uskontoon ja kirkkoon.

- Valistus näki ylimpien säätyjen etuoikeudet ja kuninkaan itsevaltiuden kohtuuttomina.-Valistuksen keskusmaana Ranska, alkuperä Englannissa.
-Sananvapauden vaatimus >>>> Lukutaito oli yleistynyt
-Kirjalliset salongit tyypillisiä.

- Porvaristo kiinnostui valistusaatteesta. Syy: heidän asemansa oli vahvistunut taloudellisesti, mutta ei poliittisesti

1.2. Valistuskirjailijoita

YHTEISTÄ:

- kyseenalaistivat entiset filosofit, teologiset ja uskonnolliset totuudet.

-luja luottamus järkeen.-John Locke (1632-1704), kaikki tieto peräisin kokemuksesta, ihmisten luonnolliset oikeudet.

Loi perustan poliittiselle liberalismille. vapaudenaate
-Montesquieu (1689-1755) pilkkasi Ranskan kuningasta ja paavia, ihaili parlamentarismia.

Loi vallan kolmijako-opin: lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta, tuomivalta toisistaan erillään.
-Voltaire (1694-1776) hyökkäsi katolista kirkkoa vastaan. Kannatti valistunutta itsevaltiutta.
-Jean-Jaques Rousseau (1712-78) ”Takaisin luontoon”, luonnonmukaisuus Emile 1762, Yhteiskuntasopimus 1762.

Pyrkimyksenä välitön demokratia.
-Denis Diderot (1713-84) Encyclopedie. Ensimmäinen tietosanakirja.

1.3. Valistuksen leviäminen
-Kaupunkien, keskiluokan ja osaksi yläluokan ilmiö. Tavallinen kansa ei ollut valistusfilosofien kohderyhmää
-Kanavina kirjat, lehdistö, yliopistot, akatemiat, kirjalliset seurat, salongit.

-Kirkko vastusti , kirjat vielö kalliita, lukutaidottomuus yleistä
-Sensuuri ei pystynyt estämään leviämistä.
-Hallitsijoiden suhtautuminen valistukseen kiristyi Ranskan vallankumouksen jälkeen. 

1.4. Valistusaatteet pähkinänkuoressa
* Valtiovalta ei voi kuulua yhdelle ihmiselle Jumalan antamalla oikeutuksella, vaan kansa on valtiollisen vallan lähde.
* Kansalaisilla on oikeus osallistua valtiollisista asioista päättämiseen.
* Kansalaisella on oikeus nousta kapinaan heidän oikeuksiaan sortavaa vallankäyttäjää vastaan.
* Yksilöllä on oikeuksia, joihin hallitsija tai hallitus eivät voi puuttua.

- Valtiollisen järjestelmän on taattava ihmisten luonnollisten oikeuksien toteutuminen

- Ihmiset ovat syntyperästään huolimatta tasa-arvoisia
1.5. Valistuksen vaikutuksia
-Hallintoa ja verotusta uudistettiin.
-Rangaistuksia lievennettiin.
-Kirkon valtaa vähennettiin.

-Sananvapaus, uskonnonvapaus, yleinen äänioikeus (1906) ja kansanvalta alkoivat toteutua

2. Ranskan vallankumous 1789
2.1.Taustalla
-Yhdysvaltain itsenäistyminen 1776.

Merkitys: loi toivekkuuta, antoi esimerkin.
-Valtion kassakriisi. Syyt: kallis hovielämä, sotiminen ---> raskaat verot.
-Sääty-yhteiskunnan kriisi: aatelisto + papisto vain 2-3 % kansasta.
-Porvaristo (kolmas sääty) halusi lisää valtaa. Vaatimus: etuoikeudet kumottava valistuksen oppien mukaan.

2.2. Seuraukset
-Keskiaikainen feodaalijärjestelmä lakkautettiin. Kuninkaan itsevaltius lopetettiin
-Säätyjen etuoikeudet poistettiin. Aateliston ja kirkon maat kansalle.
-Ihmisoikeuksien julistus. Pohja tuleville demokratioille
-1792 Ranskasta tasavalta (kuningasparin mestaus 1793).
-Hirmuvallan aika 1793-94.
-1799 Napoleon kaappasi vallan. ---> aatteet: vapaus,veljeys,tasa-arvo levisivät eurooppaan

3. Valistuksen vastavirrat
A) Katolinen ja protestanttinen kirkko.
B) Klassismi 1700-1800-l vaihteessa
-Yhteys antiikkiin, taide, arkkitehtuuri näytelmät, musiikki.
-Schiller, Goethe (Faust).
-Tyypillistä tunteiden voimakas korostaminen, ikuisten totuuksien etsiminen.
-Porvarillinen sivistysihanne.

C) Romantiikka 1800-luvulla
-Tyypillistä yksilöllisyys, hetkellisyys, ihmisen ainutkertaisuus.
-Tunteet, runot, unelmat, tunnelmat tärkeitä.
-Luonto ja maisemat taiteen aiheina yleisiä, kauhu- ja seikkailuromaanit.

Tehtävä

1. määrittele a) uusklassismi

                     b) romantiikka

2. miten ja miksi ne saivat alkunsa?

3. millä eri kulttuurien aloilla ne vaikuttivat?

1a) Uusklassismilla tarkoitetaan jonkin klassisen tyylin uudistunutta tai nykyaikaista muotoa. Uusklassismin voi jakaa eri osiin.

1b) Romantiikka oli älyllinen ja taiteellinen suuntaus, se alkoi Euroopassa 1700-luvun lopussa.

2. Ne olivat vastavetoja 

3. Uusklassimi vaikutti taloustieteeseen, kuvataiteeseen, arkkitehtuuriin ja musiikkiin Romantiikka vaikutti taiteeseen, musiikkiin, kirjallisuuteen.

VI Suuret aatteet

VII nykyaika